Liity jäseneksi

Täytä lomakkeen kaikki kohdat.

 

Ajankohtaista, Ajatuksia

AJATUKSIA: Kokoomuskin esitteli mallinsa sosiaaliturvan uudistamiseksi, mutta jätti opiskelijat ulkopuolelle

Kokoomus julkisti viime torstaina oman näkemyksensä siitä, miten suomalaista sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa. Avaus on erittäin tervetullut, sillä sosiaaliturvan uudistaminen tulee mahdollisesti olemaan seuraavan hallituksen isoin työnsarka. Kaikkein vakavasti otettavien ja hallitusvastuuseen pyrkivien puolueiden tuleekin lyödä kortit pöytään ja vastata ainakin peruskysymyksiin: onko tulevaisuuden sosiaaliturva henkilökohtainen vai ruokakuntakohtainen, onko ihminen oikeutettu etuuteen jonkin syyn, kuten työttömyyden, perusteella vai maksetaanko etuus kaikille ja onko sosiaaliturva vastikkeellista vai vastikkeetonta. Vasta, kun näihin kysymyksiin on vastattu, voidaan alkaa säätää uuden sosiaaliturvamallin rahoitusta ja arvioida, mitä uudistus maksaisi.

Kokoomus yhdistäisi nykyisiä etuuksia toimeentulotuen, työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja yleisen asumistuen yhdeksi syyperusteiseksi ja omien sanojensa mukaan ”vahvan vastikkeelliseksi” Yleistueksi. Lisäksi kokoomus säilyttäisi mahdollisuuden täydentävään toimeentulotukeen ja rakentaisi sosiaaliturvan lisäosaseksi pitkäaikaistyöttömille oman Osallistumistulon, jossa etuuden saamiseen vaadittavat velvoitteet määritellään yksilöllisemmin kuin Yleistuessa.

Pintapuolisesti kokoomuksen Yleistuessa on paljon samaa kuin SDP:n aiemmin keväällä hyväksymässä Yleisturva-mallissa. Molemmat puolueet tunnistavat nykysosiaaliturvassa samoja ongelmia, haluavat automatisoida etuuksien myöntämistä ja maksatusta eikä kumpikaan puolue kannata puhdasta perustuloa, jossa etuus on vastikkeeton ja maksetaan kaikille esimerkiksi kansalaisuuden perusteella.

Mallien taustapaperien rinnakkaisluku kuitenkin paljastaa nopeasti sävyeron. Kokoomukselle ensisijaista vaikuttaa olevan, että sosiaaliturvassa on mahdollisimman paljon kepittäviä elementtejä ja leikkureita. Pohjavire on negatiivinen ja flirttaillaanpa paperissa sellaisellakin ajatuksella, että etuuden ja matalapalkkaisesta työstä saatavan tulon välisen erotuksen kasvattaminen sosiaaliturvan tasoa laskemalla purkaisi itse asiassa sekin mukavasti kannustinloukkuja – toki kokoomus kiirehtii toteamaan, että tämä sopii huonosti pohjoismaiseen hyvinvointiajatteluun.

SDP:n Yleisturvassa puolestaan korotetaan palveluintegraatiota sekä osallistumista siitä näkökulmasta, että aktiivisuudella on aina mahdollisuus parantaa omaa asemaa. Jos sosiaaliturvan mielikuva SDP:lle on trampoliini, josta on tarkoitus ottaa vauhtia työelämään, kokoomukselle se passivoiva laiskanlinna, jossa ihmiset mielellään löhöilisivät, jos heitä ei erikseen potkita liikkeelle.

Opiskelijat ovat mukana SDP:n Yleisturvassa, mutta eivät kokoomuksen Yleistuessa. Tälle lienee kaksi syytä. Ensimmäinen, on että opiskelijoiden sisällyttäminen malliin on kallista. Opintotuki koostuu opintorahasta ja opintolainasta. Opintoraha on jäänyt jälkeen kaikista muista etuuksista. Jos opiskelijat tuotaisiin samalla viivalle muiden tuensaajien kanssa ja luovuttaisiin opintolainasta, joka todella on sosiaaliturvan kummajainen, maksaisi se rahaa. Samalla tosin helpottuisi myös opiskelijoiden taloudellinen ahdinko, joka nykyisellään on suurin syy opiskelijoiden kokemaan ylirasitukseen ja joka ajaa opiskelijat töihin opintojen ohella. Opiskelijat olisivat myös vihdoin yhdenvertaisessa asemassa muiden tuensaajien kanssa.

Toinen syy opiskelijoiden jättämiselle Yleistuen ulkopuolelle on käsitys opintotuen luonteesta ja tarkoituksesta. Kokoomuksen mielestä opintotuki on niin sanotusti elinkaarituloja tasaava tuki. Tämä tarkoittaa sitä, että opintotuensaajan sosio-ekonomisen aseman oletetaan kohenevan opintojen myötä niin, että tuensaajasta tulee valmistumisen jälkeen tuen maksaja. Kokoomus onkin tähän asti kannattanut opintotuen lainapainotteisuuden kasvattamista, mikä sekin alleviivaa ajatusta opintotuesta ikään kuin lainana tulevaisuuden itseltä opiskeluaikaiselle itselle. Yleistuen taustapaperissa kokoomus myös viittaa opiskelijat mainitessaan erilaisiin ”sosiaali- ja perustiliavauksiin”, mikä voisi tässä yhteydessä tarkoittaa jonkinlaista maisteriveroa.

Opiskelun pitäisikin olla investointi sekä yhteiskunnalle että opiskelijalle itselleen. Investointiin kuitenkin liittyy huomattavaa epävarmuutta eikä tutkintokaan automaattisesti merkitse kovia tuloja tai vakituista työsuhdetta. Lisäksi mennään metsään, jos opintotuen luonne nimenomaan opiskelijan jokapäiväisen toimeentulon takaajana hämärtyy. Kun ensimmäisen vuoden opiskelija käyttää viimeiset roposensa ruokakauppaan, ajatus viiden tai kuuden vuoden päässä häämöttävästä tulotasosta ei juuri lämmitä. Onkin iso periaatteellinen kysymys hyväksymmekö, että yksi väestöryhmä elää säännönmukaisesti köyhyydessä – vaikkakin väliaikaisessa sellaisessa. Riittämätön toimeentulo näkyy muun muassa opiskelijoiden lisääntyvinä mielenterveys- ja jaksamisongelmina.

Kokoomuskin tunnistaa, että yksi vaatimus tulevaisuuden sosiaaliturvalle on tehdä erilaisista siirtymistä, kuten siirtyminen työttömästä työlliseksi tai työttömästä yrittäjäksi, nykyistä helpompia. Siirtymien helpottaminen jää kuitenkin puolitiehen, jos opiskelijat jätetään mallin ulkopuolelle. Jo nyt tunnistetaan, että tulevaisuuden työelämään voivat kuulua opiskelu- ja osaamisentäydentämisjaksot, ja että tutkintojen merkitys saattaa olla vähenemään päin. Opiskelusta voi tulla olotila, johon ihminen palaa elämän varrella useamman kerran.

Asumismenot muodostavat merkittävän osan opiskelijan menoista. Kokoomus sisällyttäisi nykyisen yleisen asumistuen Yleistukeen, mutta, kuten sanottu, jättäisi opiskelijat Yleistuen ulkopuolelle. Tarkoittaako tämä, että opiskelijan asumisen tuki eriytettäisiin uudestaan omaksi tukimuodokseen?

Opiskelijoiden osalta kokoomuksen sosiaaliturva-avaus jättää vielä paljon kysymysmerkkejä.

 

Essi Virtanen

SONKin pääsihteeri

Julkaisemme AJATUKSIA-tunnisteen alla toimijoidemme mielipidekirjoituksia ja kolumneja.