Liity jäseneksi

Täytä lomakkeen kaikki kohdat.

 

Ajankohtaista, Ajatuksia, Yleinen

AJATUKSIA: Talouspolitiikkaan tarvitaan suunnanmuutos

Suomen talous on alkanut viimein, pitkän laman jälkeen kasvaa. Kasvun hedelmät jakautuvat kuitenkin todella epätasaisesti. Ne, joilla menee jo nyt hyvin menee entistä paremmin. Loput pärjäilkööt jotenkin.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tänään eduskunnassa, ettei jakovaraa ole. Tämä lausunto on tosi, mutta ei linjassa hallituksen budjettiesityksen kanssa. Hyvätuloisille on jaettu veronalennuksia, jonka seurauksena yli 60 000 vuodessa tienaavat saavat Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan keskimäärin 400-600 euroa lisää. Siis se porukka, jolla vähiten on tarvetta tuollaiselle taskurahalle. Samaan aikaan alimman tulokymmenyksen nimelliset ansiot jopa supistuvat. Inflaation vuoksi reaaliansiot supistuvat tätäkin enemmän.

Valtiovarainministeri Orpo huomauttaa aivan oikein, että talouskasvun käynnistymisestä huolimatta korkea työttömyysaste on edelleen ongelma. Kuitenkaan hallitus ei osoita työllisyyden edistämiseen mitään lisätoimia, vaan on ainoastaan kepittämässä työttömiä hakemaan työpaikkoja, joita ei ole olemassakaan. Tällä ilmaistyövoimalla pyrittäneen edistämään lähinnä aputyövoimaa tarvitsevien suurten yritysten asemaa. Kuitenkin isoimmat kipukohdat ovat pienyritysten ensimmäisten työntekijöiden palkkaamisen kannustimissa.

Työllisyyttä ja osaamista on kehitettävä

SDP on esittänyt työttömyysturvan käyttöä palkkatukena, jotta yrittäjä voisi pienemmällä taloudellisella riskillä ottaa halukkaan töihin näyttämään osaamistaan ja soveltuvuuttaan hommiin. Keikkatyön ja tilapäisen työllistämisen mahdollistamiseksi ilman henkilöstövuokrausyritystä pitäisi myös saada lisää joustovaraa sosiaaliturvaan, että tilapäisiä töitä voisi ottaa vastaan ilman sosiaaliturvan leikkauksia. Jonkinlaisen ”kevyttyösuhteen” tuominen ”kevytyrittäjyyden” rinnalle olisi myös hyvä reformi.

Näihin asioihin tulisi puuttua pikaisilla toimilla samalla, kun jatkettaisiin päättäväisesti perusturvareformia. Tähän on asiantuntijoiden, mm. professori Heikki Hiilamon toimesta esitetty malleja ja valmius työtekoon ja opiskeluun kannustavaan reformiin on ilmaistu myös oppositiopuolueista Vihreiden ja SDP:n toimesta. Asia pitäisi nyt saada vain hallituksen toimesta eteenpäin.

Hyvätuloisimpien veronalennusten sijaan resursseja soisi myös keskitettävän koulutuksen ja tutkimuksen parempaan resurssointiin. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lanseeraama ”Taloustieteen huippuyksikkö” ei maksa valtiolle mitään, laskun kuittaavat Suomen Pankki, yliopistot ja VATT. Ammatillisen koulutuksen reformiin, joka piti toteuttaa jo edellisen hallituksen toimesta, on sentään budjetoitu 50,7 miljoonaa. Summa ei tosin paikkaa aiempia ammatilliseen koulutukseen tehtyjä leikkauksia.

Eetu Kinnunen

Kirjoittaja on SONKin liittohallituksen varajäsen