Liity jäseneksi

Täytä lomakkeen kaikki kohdat.

 

Ajankohtaista, Ajatuksia

AJATUKSIA: Työstä kuuluu saada korvaus – myös opiskelijan

Ne ajat jolloin korkeakoulutus takasi varman työpaikan ilman työkokemustakin ovat kaukana takanapäin. Korkeakoulupoliittisessa keskustelussa eri sukupolvien mielikuvat kohtaavat; monille opiskelijat näyttäytyvät etuoikeutettuna ihmisryhmänä, jolla on edessään loistava tulevaisuus eikä mitään syytä valittaa asemastaan. Todellisuudessa opiskelijat elävät Suomessa alle EU:n virallisen köyhyysrajan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) minimibudjetin, uutisoi Yle tammikuussa. Opiskelijoista vain 28 % on tyytyväisiä omaan taloudelliseen tilanteeseensa.

Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS:n mukaan enemmistö opiskelijoista käyttää yli puolet tuloistaan asumismenoihin. Opiskelijoiden asumismenot ovat kasvaneet viimeisen neljän vuoden aikana 8 prosenttia. Suurin osa opiskelijoista on rahoittanut opintojaan käymällä viimeisen vuoden aikana kokopäivätöissä. Keskeneräiset opinnot ovat opiskelijoille myös suurin yksittäinen syy olla hankkimatta lapsia.

Ammattikorkeakouluissa ja osassa yliopistotutkintoja harjoittelu on pakollisena osana opintoja. Palkaton harjoittelu yleistyy Suomessa kaiken aikaa. Ajatus harjoittelun taustalla on hyvä: luodaan opiskelijoille verkostoja työelämään ja annetaan esimakua siitä, millaista työelämä alalla oikeasti on. Usein opiskelija joutuu kuitenkin tekemään asiantuntijatehtäviä tai yrityksen pyörittämiseen tarvittavia rutiinitöitä, jotka eivät liity opiskeltavaan alaan mitenkään. Tämä kaikki ilman minkäänlaista korvausta, totta kai.

Yritysmaailmassa esiintyy harjoittelupaikkojen ketjuttamitsa, mutta se ei ole ennenkuulumatonta opintojen jälkeenkään. Esimerkiksi usein vastavalmistuneiden opettajien työsopimukset eivät kata kesää. Hallituksen aktiivimalli tuottaa tässä paljon päänvaivaa – mistä opettaja saa kesäisin oman alan töitä, jotta aktiivisuusmallin aktiivimittari täyttyy?

Koulutus on ollut Suomen menestystarinassa tärkeässä roolissa. Kouluttautunut väestö on elinehto menestykselle nyt ja tulevaisuudessa.

On käsittämätöntä, että opiskelijat joutuvat elämään Suomessa alle köyhyysrajan ja ovat pakotettuja viivyttämään valmistumistaan rahoittamalla opintojaan työssäkäynnillä. Palkaton harjoittelu on yksi monista epäkohdista, jotka korjaamalla yhä useampi opiskelija voisi jouduttaa valmistumistaan ja jopa nousta köyhyysrajan yläpuolelle. SONK linjaa, että kaikista työharjoittelupaikoista tulee saada korvaus. Sujuva, keskeytyksetön opiskelu ei ole vain opiskelijan etu, vaan koko yhteiskunnan etu.

Työstä on saatava asianmukainen korvaus – myös opiskelijan.

 

Topi Kytölehto

SONKin 2. varapuheenjohtaja

p. 0509115304

 

Lähteet:

http://www.korkeakouluosaajat.fi/aloita_yhteistyo/harjoittelu/korkeakoulujen_harjoittelukaytannot

https://yle.fi/uutiset/3-10042535

https://www.academicwork.fi/blogi/tyokompensaatiokysely-2016-opiskelijat-umpikujassa-palkattoman-tyoharjoittelun-yleistyessa

https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/yritykset/onko-tama-jo-kyykytysta-tutkimus-opiskelijat-selvasti-turhautuneita-yritysten-toimintaan-6625469

http://www.yths.fi/filebank/4189-Yhteenveto_KOTT2016.pdf

 

Julkaisemme AJATUKSIA-tunnisteen alla toimijoidemme mielipidekirjoituksia ja kolumneja.