Liity jäseneksi

Täytä lomakkeen kaikki kohdat.

 

Ajankohtaista, Ajatuksia, Etusivu, Kannanotot, Yleinen

#ruuhkakevät

Terveyskirjasto määrittelee stressin tilanteena, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Toisinaan lyhytaikainen stressi voi olla hyvääkin, sillä se pakottaa toimimaan ja saavuttamaan tavoitteen. Stressi voi siis olla myös positiivista stressiä eli eustressia. Jatkuvana ja pitkäaikaisena stressi kuitenkin syö voimavaroja sekä saattaa aiheuttaa esimerkiksi ärtyneisyyttä, unettomuutta ja päänsärkyä.

Stressillä voidaan tarkoittaa stressitekijöitä, stressireaktioita ja ympäristön sekä yksilön välistä epätasapainoa. Kolmas stressikäsite tarkoittaa sitä, että stressiä on myös aina suhteessa sen kokijaan. Joillekin tietynlainen yhteisö tai työympäristö aiheuttaa oireita kun toiselle taas ei. Tämä voi riippua esimerkiksi yksilön persoonasta, stressinkäsittelytaidoista, elämäntilanteesta ja voimavaroja kuluttavista sekä palauttavista tekijöistä. Stressin aiheuttama epätasapaino voi syntyä monista eri syistä. Näitä syitä ovat ainakin fyysiset tekijät, opiskeluvaatimukset, epätietoisuus omista vastuista, sosiaaliset suhteet opiskeluyhteisössä, eteneminen opinnoissa, taloudelliset haasteet ja organisatoriset muutokset.

Stressi kytkeytyy vahvasti myös opiskelijoiden elämään. Opiskelu on luennoilla istumista, muistiinpanojen tekemistä, tentteihin lukemista ja lisäksi muuta itsenäistä tehtävää työtä. Opintoja ei voi jättää työpöydälle odottamaan vaan ne seuraavat myös kotiin ja kytkeytyvät tiiviisti kaikkiin opiskelijan elämän osa-alueisiin. Korkeakoulujen terveystutkimuksen (2016) mukaan jopa 17,7 prosenttia opiskelijoista kokee riittämättömyyden tunteita opinnoissa ja neljäsosa murehtii opiskeluasioita myös vapaa-ajalla. Kotona tai ystävien seurassa voi siis olla haastavaa rentoutua, jos miettii pitäisikö sekin aika käyttää opintoihin.

Opiskelu on siis hyvin itsenäistä muttei selvärajaista. Kolmannella asteelle siirtyessään opiskelija siis astuu elämänvaiheessa, jossa on vastuussa täysin omista opinnoistaan ja sosiaalisesta selviämisestään. Parhaassa tapauksessa opiskelijalla on siis mahdollisuus elämänsä ja opiskelun laaja-alaiseen hallintaan, mutta samalla on myös riski syrjäytyä, jos elämänhallinta- ja opiskelutaidot eivät ole hyvät. Vapaus voi johtaa siis valinnan vaikeuteen ja epätietoisuuteen opiskelun tavoitteista. Haasteita aiheuttaa myös oman talouden hallinta ja mahdollisen työn sovittaminen opintoihin.

Jos koet stressiä tai tuntuu että maailma kaatuu päälle, ota yhteyttä YTHSsään tai opiskelijaterveydenhuoltoon. Suomessa vallitsee usein ajatus, että jos ei kaadu suorilta jaloilta juoksusta ei kannata vaivautua hoitoon. Tosiasia on kuitenkin, että varhaisella puuttumisella ehkäistään yleensä suuremmat vahingot oli kyse oikeastaan mistä vain!

Lisätietoja:

Heidi Miettinen
Varapuheenjohtaja
+358 50 4683655
heidi.miettinen@sonk.fi

Kalle Virtanen
Varapuheenjohtaja
+358 50 5404318
kalle.virtanen@sonk.fi