Etusivu, Kannanotot

Vaalimaterialismi kuriin: jakomateriaalien ekologisuus huomioitava!

Pandemian muovaaman kevään jälkeen on hankala kuvitella ehdokkaita kampanjoimassa väentungoksessa kaduilla ja kylillä kuten vuosi sitten. Keväällä 2019 katukuvassa näkyi huomioliiveissä parveilevia, paperisia esitteitä jakavia ehdokkaita niin eduskuntavaalien kuin europarlamenttivaalienkin aikaan. Ständeillä jaetaan usein virvokkeita ja pientä naposteltavaa kertakäyttöastioista ja samalla kouraan annetaan vielä kasa esitteitä, joista useimmat päätyvät roskiin matkan varrella paperinkeräyksen sijaan. Ohikulkijoiden huomiota herättämässä ovat usein näyttävät roll-up -kuvatelineet ja ylväästi ilmassa leijuvat heliumpallot. Kampanjointibudjetista riippuen ehdokkailla ja puolueilla on paljon konkreettista jakotavaraa karkeista ja tulitikuista vuoden kampanjaturhake-tittelistä kisaaviin esineisiin. 

Moni näistä jakomateriaaleista päätyy suoraa paperi- tai sekajätteeseen sen sijaan että ne löytäisivät tiensä käyttöesineiksi. Heliumilmapallojen käyttöä jakomateriaalina on tarkasteltava erityisesti, sillä osa heliumista valmistetaan erottelemalla se maakaasusta, tukee fossiilisten polttoaineiden käyttöä, minkä takia sitä on vähennettävä.

Kampanjoinnin aiheuttamat ympäristövaikutukset eivät ole ensimmäistä eivätkä varmasti viimeistä kertaa esillä. Ennen suurta vaalikevättä vuoden 2018 lopussa Maaseudun tulevaisuus haastoi eduskuntapuolueet #muovittomatvaalit -kampanjaan. Muun muassa lähiruoka, kotimaassa painetut esitteet ja ajettujen kilometrien päästökompensaatio nousivat esille kyselyssä tapoina vähentää päästöjä, mutta täysin muovittomaan ja päästöttömään kampanjaan ei mikään puolue ole vielä sitoutunut. 

Yhteiskunnallisessa keskustelussa ja politiikkaa tehdessä usein puhutaan siitä, mitä ratkaisuja valtion, kunnan tai Euroopan unionin tasolla voidaan tehdä, mutta unohdetaan, miten ekologisuuden huomioiminen näkyy omassa toiminnassa. Puolueiden tulisikin jatkossa huomioida entistä paremmin jakomateriaaliensa ekologisuus ja  kyseenalaistaa niiden tarpeellisuus sekä kannustaa ja haastaa jäsenjärjestöjään ja ehdokkaitaan mukaan vaalimaterialismin alasajoon. Yhtä lailla vastuu kampanjan ympäristövaikutuksista on yksittäisellä ehdokkaalla, joka voi ajamansa politiikan lisäksi kannustaa muitakin ilmastotekoihin omalla esimerkillään.  

Voisiko esitteiden sijaan jakaa käyntikortteja, joissa olisi linkki ehdokkaan sivulle tai pitää ständillä julistetta QR-koodilla, joka veisi puolueen vaalisivuilla? Kansanterveyttä ajatellen myös kotimaiset omenat voisivat mainiosti korvata kääreelliset makeiset.

Sosiaalidemokraattiset opiskelijat SONK vaatiikin kampanjamateriaalien ekologisuuden huomiomisen jatkossa ja toivomme, että suunta parempaan nähdään jo ensi vuoden kuntavaaleissa. 

Lisätietoja:
Anni Niemelä, liittohallituksen jäsen
annijohanna.n@gmail.com