Tiesitkö, että nuorten osallisuus on kirjattu lakiin? Nuorisolaki velvoittaa järjestämään nuorille mahdollisuuden osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn ja kuultava nuoria heitä koskevassa päätöksenteossa. Kuntalain mukaan puolestaan kuntalaisilla ja palveluiden käyttäjillä (eli myös nuorilla) tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Nuorten osallisuutta määrittelee myös mm. perusopetuslaki ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Lakipykälistä huolimatta nuorten osallisuus päätöksenteossa toteutuu edelleen huonosti.
Kuntavaaleissa vuonna 2017 vain joka kolmas 18-24-vuotias nuori äänesti. Saman vuoden kuntavaaliehdokkaista vain 8,9% oli alle 30-vuotiaita ja valituksi tuli heistä vain 5,7%. Luvut puhuvat karua kieltä siitä, kuinka huolestuttavan aliedustettu ryhmä nuoret ovat niin äänestäjinä, ehdokkaina kuin kuntapäättäjinäkin. Eikä ihme, sillä politiikkaa tehdään aivan liian usein jonkun muun kuin nuoren näkökulmasta.
Nuorten äänestysaktiivisuuden ja ehdokasmäärän lisääminen sekä osallisuus vaativat merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Nuorisomyönteiset päätökset eivät ole aidosti nuorisomyönteisiä ilman osallistamista. Nuoria ei lämmitä ylhäältä käsin sanellut päätökset heidän tarpeistaan ja toiveistaan. Skeittiparkki, jota nuoret eivät halua, on tarpeeton. Poliittinen jargoni ja “kyllä minä tiedän mitä sinä tarvitset” -asenne on myös syytä jättää narikkaan. Aidosti osallinen tilanne mahdollistaa nuorelle tilan, jossa hän voi olla aidosti oma itsensä ja arvokas osa ympäröivää yhteisöä. Tällaisessa tilanteessa nuori kokee mielipiteensä tärkeäksi, oikeutetuksi ja kuulluksi. Aito osallistavuus vaatii sitä, että me menemme nuorten luo, puhumme heidän kanssaan samaa kieltä ja kutsumme heidät mukaan.
Mediassa pohditaan säännöllisin väliajoin, miksei politiikka kiinnosta nuoria. Minä kysyisin kuitenkin, miksi nuoret eivät kiinnosta politiikkaa? Suomalaisen politiikan kentältä puuttuu edelleen kokonaan puolue, joka ajaisi erityisesti nuorten asiaa. Nuoria puhuttelevia teemoja löytyy varmasti jokaiselta puolueelta, mutta nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja osallisuuden puolestapuhujia kaivataan.
SDP:llä on kaikki edellytykset olla nuorten keskuudessa suosituin puolue. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan vaatii nuorten aitoa osallistamista ja lisää nuoria kaikkiin päättäviin pöytiin. Nuoria kiinnostavan politiikan tekeminen esimerkiksi ilmaston, mielenterveyden ja koulutuksen saralla on hyvä alku. Siitä on jatkettava antamalla nuorisovaltuustolle puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunginvaltuustoon, lisäämällä politiikkaa ja demokratiakasvatusta kouluihin, ottamalla nuorivaikutusten arviointi osaksi kaikkea päätöksentekoa ja kutsumalla nuoret mukaan myös lautakuntiin ja osallistavan budjetin valmisteluun.
Sara Salonen
Kuntavaaliehdokas Helsinki
Lähteet:
Allianssi: Tietoa nuorten äänestysaktiivisuudesta
THL: lasten ja nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen
Nuorisolaki
Kuntalaki