Kestävän kehityksen liputuspäivä on yksi YK:n tärkeimmistä merkkipäivistä. Sosialidemokraattisilla opiskelijoilla on paikka Suomen YK-liiton hallituksessa. Kauden 2023-24 edustajana toimii Amanda Majuri. Kauden 2020-22 edustajana toimi Mari van den Berg.
Tänään tulee kuluneeksi tasa kahdeksan vuotta siitä, kun YK:n jäsenmaat sopivat kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmasta. Ohjelman ytimessä ovat 17 kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals, SDG), jotka ohjaavat maailmanlaajuista kestävän kehityksen työtä vuoteen 2030 saakka.
”Olemme jo Agenda 2030 -ohjelman toimeenpanon puolivälissä. Aika on käymässä vähiin ja monia tavoitteita ei tulla saavuttamaan nykyisellä tahdilla,” toteaa Suomen YK-liitto jäsenkirjeessään.
Suomi on sitoutunut tavoittelemaan hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä ja sen tavoittamiseksi tehdään joka päivä merkittäviä toimia koulutuksessa, poliittisessa päätöksenteossa ja erityisesti teollisuuden parissa. Monessa ekologisen kestävyyden toimessa elinkeinoelämä on esimerkillisesti alkanut tehdä huomattavia panostuksia ja pyrkii olemaan maailmassamme todellisten ympäristöystävällisten ratkaisujen kehittäjä ja edelläkävijä.
Suomella on siis tosiasiallinen mahdollisuus olla merkittävä tekijä tulevaisuuden teknologioiden kehittäjänä, jos osaajien saapumista ja kouluttautumista ei hankaloiteta vaan tuetaan. Viime vuonna tutkimukseen ja innovaatiotyöhön kohdennettavien TKI-panostusten osalta tehtiin erinomainen päätös parlamentaarisesti eli kaikkien eduskuntapuolueiden yhteisesti sopimana. Suomi tulee ohjaamaan 4 % bruttokansantuotteestaan TKI-tukina.
Nykyinen hallitus on jatkanut tämän suhteen hyvää linjaa, mutta muutamat asiat kuitenkin huolettavat, sillä suurin osa TKI-panostuksista on kohdentumassa korkeakoulujen sijasta yrityksille. Samaan aikaan korkeakoulujen perusrahoitusta vähennetään ja opiskelijoiden toimeentuloa ollaan heikentämässä. Heikennyksiin kuuluu asumistukeen kohdistuva keskimäärin n. 76 €/kk leikkaus ja opintorahan indeksikorotusten jäädytys, mikä tulee vähentämään opiskelijoiden maksukykyä ja pakottamaan entistä useamman opiskelijan valitsemaan opintojen ja työn välillä. Myös ulkomaisten osaajien maahantuloon on tulossa hankaloittavia muutoksia esimerkiksi nousevien lukukausimaksujen muodossa.
Kestävän kehityksen tavoitteilla on myös keskeinen rooli solidaarisuustyössä, josta yksi osa on kehitysyhteistyö. Monet toimijat ovat edelleen sitoutuneet panostamaan kehitysyhteistyöhön 0,7 % panostuksella. Suomen hallitukselle tämä vaikuttaa kuitenkin olevan helppo säästökohde. Tosiasia on, että meidän Suomi ei ole irrallaan muusta maailmasta ja siten maailmanlaajuiset globaalit haasteet, joihin kestävän kehityksen Agenda 2030 yrittää löytää ratkaisuja, on myös meidän haasteitamme.
Suomi ei itsekään ole täyttänyt vielä näitä kaikkia tavoitteita ja osan tavoitteiden osalta Suomi on saanut erityisen kehotuksen parantaa. Viimeisimmän vapaaehtoisen maaraportin (2020) perusteella meidän on erityisesti parannettava ilmastokriisin ratkaisemiseen liittyviä ylikansallisia toimia ekologisen kestävyyden saralla ja toisena kiinnitettävä huomiota sukupuolten tasa-arvoisuuteen. Monissa muissa tavoitteissa, kuten nälän ja köyhyyden poistamisessa, koulutuksessa sekä ihmisarvoisen työn ja talouden kasvussa olemme olleet hyvässä kehityksessä. Maailman onnellisimmaksi maaksi todettuna me olemme monin tavoin useimpiin muihin maihin ja yhteiskuntiin nähden erittäin vauras maa.
Toivon, että Suomi ei lähde valumaan taaksepäin uuden hallituksen tekemien päätösten vuoksi. Meillä ei vähäisen asutuksen maana ole varaa heikentää heikommassa asemassa olevien asemaa. Me emme myöskään saa kääntää selkäämme muulle maailmalle, sillä jos niin käy, on suuri todennäköisyys, että jos me tulevaisuudessa tarvitsemme apua, saamme saman kohtelun. Toivon, että Suomi ja Suomen hallitus on pitkänäköinen ja tarkastelee päätöksiä muustakin kuin talouden näkökulmasta, sillä ilman ihmisyyttä ja elinkelpoista planeettaa ei taloudella ole mitään merkitystä.
Puheenjohtaja
Mari van den Berg