Eduskunta käsittelee 21. helmikuuta 2024 aikuiskoulutuksen lakkautusta koskevaa esitystä ensimmäisessä käsittelyssä. Petteri Orpon hallitus esittää aikuiskoulutustukea lakkautettavaksi ilman minkäänlaista konkreettista visiota siitä, miten sen jättämä aukko paikataan.
Aikuiskoulutuksen lakkautusta on kritisoitu virallisella lausuntokierroksella useiden eri tahojen toimesta, ja vain yksi lausuntokierroksen kymmenistä lausunnoista puolsi lakkauttamista. Nyt erityisesti koulutuspoliittiset toimijat ovat esittäneet kohtuullisena vähimmäisvaatimuksena kannanotoissa, että uusi aikuiskoulutustuen korvaava malli on saatava valmiiksi ennen tuen lakkauttamista, ellei hallitus ei lähde perumaan lakkautusesitystään.
Aikuiskoulutustuki on toiminut erityisen hyvin niillä aloilla, joissa sitä on hyödynnetty oman alan täydennyskoulutuksen hankkimiseen. Myös työministeri Satonen toteaa tämän. Vuonna 2022 aikuiskoulutustuen avulla yli 6000 ihmistä uudellenkouluttautui juuri osaajapulasta kärsivälle sote-alalle. Tästä huolimatta, pelkkien lyhyen aikavälin talouslukujen varassa päätöksiä tekevä hallitus näkee aikuiskoulutustuen toimimattomana. Koulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan taas kerran kovin kapealla katsantokannalla.
Todellisuudessa aikuiskoulutuksen vaikutukset kansantalouteet ovat huomattavasti merkittävämmät huomoioitaessa myös tuen välilliset vaikutukset, kuten osaamisen kerryttäminen uuden koulutuksen kautta ja työelämässä jaksaminen. Satonen ja muu hallitus eivät vaikuta huomioivan eduskunnalle antamissaan vastauksissa millään lailla, että myös toiselle alalla saman koulutustason koulutuksella kouluttautuminen, voi olla juuri se tarvittava muutos työntekijän työkyvyn takaamiseksi. Toinen vaihtoehto olisi jäädä sairaseläkkeelle.
Työministeri Satonen myös paheksui puheessaan tohtoritason koulutuksen omaavia, jotka ovat hyödyntäneet tätä koulutusmuotoa. Tämäkin osoittaa ymmärtämättömyyttä Suomen tarpeesta nostaa nykyistä osaamistasoa muiden verrokkimaiden tasolle. Etenkin vihreän siirtymän ja tekoälyn ympärille muodostuvia työtehtävät vaativat usean alan huippuosaajilta tekoälyyn perehtyneisyyttä. Arvoisa Työministeri Satonen: tohtorin koulutuksen omaavat ihmiset eivät Suomen tutkijakentällä kovinkaan usein saa kansanedustajan tai ministerin tasoista palkkaa, johtuen korkeakoulujen perustutkimuksen rahoituksen niukkuudesta.
Aikuiskoulutustuen poistuminen naurettavan lyhyellä muutaman kuukauden siirtymäajalla on hallitukselta vastuuton teko, jonka myötä jo nyt työvoimapulaa kokevat alat tulevat kärsimään, etenkin parhaillaan käynnissä olevissa korkeakouluhaussa. Moni on ilmaissut, että oli aikeissa hakeutua lisäkouluttautumaan aikuiskoulutustuen turvin, mutta koska lakkautettavan tuen korvaavaa järjestelmää ei ole, he eivät uskalla lähteä toteuttaa suunnitelmaansa. Myös Euroopan neuvoston päätöslauselman uuden eurooppalaisen aikuiskoulutusohjelman mukaan, maiden on taattava kestävällä rahoituksella jokaiselle aikuisiille saavutettava, joustava ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. Näiden seikkojen valossa nämä hallituksen toimet ovat huonoa uudistustoimintaa.
Todella toivomme, että hallitus toteuttaisi koulutuspolitiikkaansa kehittämällä, ei lakkauttamalla. Jos tämä ei hallitukselle käy, niin luvattu uusi tukimalli on saatava valmiiksi ennen tämän vuoden korkeakouluhakujen päättymistä. Uuden mallin sisältö ei voi tulla kansalle tiedoksi vain medialle annettujen suurpiirteisten kuvausten kautta. Meitä myös huolettaa se, että uuden tuen rahoitusmuoto on epäselvä, sillä sille ei ole valtion budjettiin kirjattua euromäärää. Kuka päätyy uuden mallin maksajaksi? Työntekijä itse, työnantajataho? Jos näin on, niin hallituksen on oltava valmis lisäämään merkittävästi mm. kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitusta, jos nämä työnantaja tahot aiotaan laittaa koulutuksen maksajiksi.
Me Demariopiskelijat odotamme hallitukselta vastuullisia ja kauaskantoisia päätöksiä, joissa myös mikromallinnuksissa haastavammin havaittavat osatekijät huomioidaan. Koulutuksen talousvaikutukset kun ovat havaittavissa vasta vuosien viiveellä. Älkää toistako lama-Suomen virheitä.
Mari van den Berg
Demariopiskelijoiden puheenjohtaja