Eli mitä opiskelijat tarvitsevat jäädäkseen opiskelupaikkakunnalleen valmistumisen jälkeen.
Joka vuosi tuhannet opiskelijat muuttavat toiselle paikkakunnalle opintojensa perässä. Suomessa 20–29-vuotiaat ovatkin kaikista ahkerimpia muuttajia: tuon ikäryhmän ihmiset muuttavat yhteensä jopa yli 300 000 kertaa vuodessa. Tämä on yli kolmasosa kaikista muutoista.
Suomessa on 35 korkeakoulua ja osalla niistä on kampuksia useissa eri kunnissa. Kuitenkin vain tietyt kaupungit ovat profiloituneet opiskelijakaupungeiksi. Mikä näitä kaupunkeja sitten yhdistää? Tunnetuissa opiskelijakaupungeissa on esimerkiksi useampi eri korkeakoulu, hyvä julkinen liikenne, paljon kulttuuria ja tapahtumia sekä kattavasti opiskelija-asuntoja. Opiskelijat ovat näissä kaupungeissa iso osa kaupungin brändiä ja katukuvaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuu yli 90 000 opiskelijaa, ja Jyväskylässä taas joka kolmas kaupungin asukas on opiskelija.
Ovatko nämä opiskelijakaupungit sitten sellaisia paikkoja, joihin opiskelijat haluavat jäädä myös opintojensa jälkeen? Valmistuneet ovat kuitenkin ryhmänä hieman erilainen, ja myös ryhmän tarpeet ovat erilaisia.
Opintojen jälkeen
Korkeakoulut ovat kunnille tärkeitä, koska yksi korkeakoulujen tehtävistä on alueellinen kehittäminen. Korkeakoulu tuo kuntaan esimerkiksi tutkimusta, kansainvälisyyttä ja tietysti työvoimaa. Kunnille on siis tärkeää myös se, että korkeakoulujen opiskelijat jäävät kuntaan asumaan ja työskentelemään opintojensa jälkeen.
Monilla voi tulla valmistumisen jälkeen halu palata kotikuntaansa, tai kokeilla jotain ihan uutta. Valmistuminen on eräänlainen elämän saumakohta, jolloin on suhteellisen helppo vaihtaa maisemaa. Mitä kuntien pitäisi siis tehdä, jotta valmistuneet korkeakoulutetut jäisivät opiskelukaupunkiinsa asumaan?
Kohtuuhintaisia asuntoja. Vastavalmistuneet opiskelijat ovat vasta uransa alkupäässä, joten palkka ei välttämättä ole heti päätä huimaava. Työpaikankin löytäminen voi olla aluksi haastavaa. Noin joka neljäs opiskelija asuu opintojensa aikana opiskelija-asunnossa, joten siirtymä huomattavasti kalliimpaan yksityisen vuokranantajan asuntoon voi olla karu. On siis tärkeää, että kunnilla on tarjota kohtuuhintaisia asuntoja myös valmistuneille. Korkeakouluopiskelijoista yli 70 prosenttia asuu joko yksin tai kahdestaan puolisonsa kanssa, joten kysyntä kohdistuu erityisesti pienempiin asuntoihin, kuten yksiöihin ja kaksioihin.
Työpaikkoja. Tämä kohta on suhteellisen yksiselitteinen. Vastavalmistuneen tärkein prioriteetti on löytää itselleen työpaikka. Opiskelijoiden integroimisen paikalliseen työelämään voi kuitenkin aloittaa jo hyvissä ajoin tarjoamalla opiskelijoille kattavasti harjoitteluita, ja etenkin palkallisia harjoitteluita hyvän työnantajakuvan luomiseksi.
Palveluita. Ehdottoman tärkeää ovat kattavat palvelut, kuten toimiva ja halpa julkinen liikenne. Valmistuttuaan opiskelijat myös siirtyvät YTHS:n palveluista julkisten terveyspalveluiden piiriin, joten myös sote-palveluiden merkitys kasvaa valmistuneille opiskelijoille. Etenkin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluille on kysyntää.
Osallisuutta ja yhteisöjä. Jos opiskelija löytää opiskelupaikkakunnalta sellaisia yhteisöjä, joihin hän kiinnittyy, on siihen kuntaan myös paljon helpompi jäädä opintojen jälkeen. Tällaisia yhteisöjä voi löytyä esimerkiksi korkeakoulusta, harjoitteluista, työpaikalta, harrastustoiminnasta tai vaikka järjestöistä.
Nämä kunnan ominaisuudet eivät tietysti ole kaikkien valmistuneiden prioriteetteja, ja joskus ihmiset muuttavat riippumatta kunnan palveluista. Nämä ovat kuitenkin ne syyt, miksi itse haluan jäädä valmistuttuani Vantaalle asumaan.
Miisa Tervala
Kuntavaaliehdokas
Vantaa