Kunnissa on viimeaikoina puhuttu entistä enemmän siitä, pitäisikö ehkäisyn olla maksuton nuorille. Jossain kunnissa tarjotaan jo nuorille ilmainen ehkäisy, mutta yhä eniten on kuntia, joissa maksuton ehkäisy on jäänyt vain puheen tasolle, jos sitäkään. Myös kunnissa, joissa se on maksutonta, päättyy maksuton ehkäisy tietyn iän, yleensä 20 tai 25 ikävuoden, jälkeen. Tässä vaiheessa monet ihmiset aloittavat opiskelemaan tai opiskelevat, jolloin toimeentulo on tiukoilla. Nuorten maksuton ehkäisy tuleekin ottaa käyttöön valtakunnallisesti ja laajentaa myös opiskelijoille ikään riippumatta.
Ennen kaikkea ehkäisy on hyvinvointiteko. Ehkäisystä puhuminen ja sen käyttäminen lisää myös tietoisuutta turvallisesta seksistä. Ehkäisyn ansiosta muun muassa seksitaudit ovat vähentyneet merkittävästi. Tämän lisäksi ehkäisy mahdollistaa myös muun muassa sen, että abortit ovat vähentyneet ja kuukautiskivut, jotka voivat olla erittäin kivuliaita, vähenevät.
“Ehkäisy on avannut uusia ovia ja mahdollisuuksia. Ennen kuin ehkäisyn käyttöön kuitenkin päästään, pitää se olla tavoitettavissa. Ehkäisy ei saa jäädä vain yksilön vastuulle siihen pitää saada yhteiskunnalta tukea. Maksuton ehkäisy näyttää, että yhteiskunta on avoin seksuaaliselle elämälle ja sille, että ehkäisy on meidän kaikkien asia. Se ei velvoita vain tiettyjä henkilöitä vastuuseen, vaan siitä tulee yhteinen asia. “ toteaa varapuheenjohtaja Katariina Henttonen.
“Opiskelijoiden toimeentulo perustuu alhaiselle opintorahalle sekä mahdollisuudelle ottaa velkaa. Raha onkin merkittävällä osalla opiskelijoista tiukoilla, mikä on valitettava fakta niin kauan kunnes opintotukeen tehdään merkittäviä parannuksia. Tulee aika, kun opiskelija alkaa pohtimaan, mistä voisi vielä nipistää. Budjettia laskiessa alkaa huomaamaan, että vuokran, puhelinmaksun ja sähköjen lisäksi pitäisi ostaa vielä ehkäisykin. Mitä jos tilanne olisikin parempi ja kaikkien kulujen jälkeen olisikin mahdollisuus siihen, että opiskelijan ei tarvitsisi enää pohtia, mistä saisi rahat ehkäisyyn?” Henttonen lisää.
Kertamaksuna yhden kuukauden ehkäisy ei välttämättä vaikuta kovin suurelta menoerältä, mutta pidemmällä aikavälillä ehkäisyyn voi kulua merkittävästi rahaa. Pienillä tuloilla elävälle opiskelijalle kaikki pienetkin menoerät voivat olla merkittäviä. Yhteiskunnan tuleekin tukea vahvemmin nuoria ja opiskelijoita ehkäisyn käytössä tarjoamalla siihen resurssit. Ehkäisyn tulee olla mahdollisuus, johon myös pienituloisella on oikeus. Suomesta puhutaan monesti tasa-arvon mallimaana. Tekoja on kuitenkin vielä tekemättä ja matka sinne on vielä pitkä. Puheet tarvitsevat myös tekoja ja valintoja, jotka vievät tasa-arvoa eteenpäin. Maksuton ehkäisy on tasa-arvo teko, jonka tulee olla yksi tavoitteistamme. Tämän takia Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry vaatii valtakunnallista maksutonta ehkäisyä nuorille sekä kaikille opiskelijoille ikään katsomatta.
Lisätietoja:
Katariina Henttonen
1. varapuheenjohtaja
katariina.henttonen@sonk.fi