Marraskuu on ollut täynnä säpimää kokousten, tapahtumien sekä eduskuntatalolta kantautuvien katsausten vuoksi. Demariopiskelijoiden puheenjohtaja Mari van den Berg kiteyttää omasta näkökulmastaan sen, kuinka tärkeää jokaisen on tarkastella hallituksen tekemiä kirjauksia kriittisesti, jotta niiden vaikutukset nuorten ja opiskelijoiden tulevaisuuteen voidaan arvioida täysimittaisesti.
SDP:n johdolla oppositio on tehnyt välikysymyksen opiskelijoiden ja nuorten elämää koskettavista hallituksen heikennyksistä. Demariopiskelijat kiittävät, että tämä tärkeä aihe on meidän välikysymyksemme aihe. Nyt hallituksen kaavailema linja luo epätasa-arvoista sukupolvipolitiikkaa. Tässä muutamia mietteitä viime viikonlopun tilaisuuksista ja edustajistovaaleista Demariopiskelijoiden puheenjohtajan näkökulmasta.
Viime viikonloppuna Tampereella tehtiin tiukkoja koulutuspoliittisia linjauksia ja jännitettiin myös uuden hallituksen äänestystulosta Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) liittokokouksessa. Demariopiskelijat iloitsevat erityisesti, että Irja Vaateri pääsee käyttämään vahvaa osaamistaan ylioppilasliikkeen hyväksi SYL:in hallituksessa vuonna 2024. Sen lisäksi oli SDP:n puoluevaltuusto, jossa Demariopiskelijat toivat korkeakoulupoliittisen tilannekatsauksen. Lisäksi Helsingin Paasitornissa pidettiin Demariopiskelijoiden – SONK 60 vuotta Alumniseminaari. Varsinaista vuosijuhlaa vietetään ensi vuoden helmikuun 17. päivä ja toivotamme teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi juhlaan.
Sanotaan, että vaalit ovat ihmisen parasta aikaa. Tämän vuoden edustajistovaaleissa Demariopiskelijat saivat vaalivoittoja ympäri Suomen. Vain yhdessä opiskelijakunnassa menetimme paikkoja, joten voimme ylpeinä todeta onnistuneemme lisäämään paikkoja korkeakoulujen edustajistoissa. Yhteensä Demariopiskelijoilla on nyt omilta listoiltaan 9 edaattoria. Yhteistyölistojen edustajilla on 16 paikkaa ja lisäksi on puolisen tusinaa sitoutumattomilta listoilta noussutta varsinaista edaattoria.
On tärkeää muistaa, että edustajisto on vain osa korkeakoulupoliittista vaikuttamista. Olemme vahvasti edustettuina eri hallintoelimissä, kuten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hallituksissa, tiedekunnissa ja koulutusohjelmien työryhmissä. Näissä paikoissa tehdään konkreettista työtä opintojen suunnittelun parissa. Opiskelijoiden ääni on tärkeä. Monissa korkeakouluissa demaritaustaiset opiskelijat tunnetaankin juuri osaavina ”koneistovaikuttajina”, jotka tekevät merkittävää työtä, joka ei saa sille kuuluvaa arvostusta ja näkyvyyttä. Siksi me Demariopiskelijat haluamme kiittää teitä tekemästänne työstä.
SYL:n liittokokouksessa käsiteltiin useita tärkeitä aiheita, kuten sosiaaliturvauudistusta, opiskelijoiden jaksamista, opiskelijoiden velkaa, koulutuksen saavutettavuutta, rasisimia, ilmasto- ja ympäristö- sekä tekoälyteemoja. Kokouksessa näkyi vahvasti huoli maailman kriisialueilla kärsivistä ihmisistä. Keskusteluissa korostettiin monessa eri muodossa lempeyttä ja ystävällisyyttä toisia kohtaan, niin digitaalisissa kuin fyysisässä ympäristöissä. Taustalla on huoli opiskelijoiden jaksamisesta. Näiden lisäksi keskusteluissa oli monia muita teemoja. Ministeri Multalan vierailu oli tärkeä. Tulevana vuonna lähdetään tekemään sosiaaliturvan uudistusta, jossa tiedän meidän opiskelijoiden äänen kuuluvan. Toivon, että tässä uudistuksessa ei tehdä sen suuntaisia päätöksiä, joita Multalan puheesta oli rivien välistä luettavissa, sillä hän haikaili opiskelijoiden asumisen tukien siirtämisestä takaisin osana opintotukea.
SYL liittokokouksessa pitämässäni poliittisen keskustelun puheenvuorossa nostin esiin nuorten aikuisten, eli 25-35 vuotiaiden osalta Orpon hallituksen kaavailemien koulutusheikennysten vaikutuksia. Näistä kenties merkittävin on SDP:nkin monesti esiin nostama aikuiskoulutustuki, joka on taannut mahdollisuuden uudelleen tai edelleen kouluttautua jo työelämään siirtymisen jälkeen. Nyt vaihtoehtoista rahoitusta ei vielä hallituksella ole esittää, mutta nykyinen malli ollaan silti lakkauttamassa. Tämä tulee vaikuttamaan negatiivisesti koulutustason nostoon.
Vaihdoin ajatuksia myös Suomen ylioppilaskuntien liiton 2023 puheenjohtajan Lotta Leinosen ja SAMOKin puheenjohtajan Joonas Soikkion kanssa. He korostivat kestävän kasvun luomisen tärkeyttä, sekä perusrahoituksen merkittävää lisäys tarvetta korkeakouluille. Rahoitusta tulisi lisätä 177-190 miljoonalla eurolla, jotta voimme saavuttaa tavoitellun 50% korkeakoulutettujen osuuden. Pelkkien aloituspaikkojen lisääminen ei riitä, vaan tarvitaan myös vakaa perusrahoitus, jotta koulutuksen laatu säilyy.
SYL jakaa Demariopiskelijoiden kanssa myös huolen EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden opintomaksuista, erityisesti niille suunnitelluista täyskatteellisuudesta. On epäoikeudenmukaista, että yliopistoilta poistetaan perusrahoitusta samassa suhteessa kuin ne mahdollisesti saavat uusia maksavia kansainvälisiä opiskelijoita, kattamaan perusrahoituksesta vähennetyn osuuden. Onko tämä oikein ja järkevää? Siksi tahdomme muistuttaa, että SDP:n puoluekokous on äänestänyt koulutuksen maksuttomuuden puolesta. Useat kansainväliset opiskelijat ovat ilmaisseet huolen tästä muutoksesta ja toteavat sen epäoikeudenmukaiseksi. Siksi muistutan, että on tärkeää pysyä vahvasti jo Forssan kokouksessa asetetussa linjassamme koulutuksen maksuttomuudesta. Demariopiskelijoina me lupaamme tehdä jatkossaki parhaamme, jotta puolueen ääni kuuluu vahvana myös opiskelijayhteisöissä.
Koulutuksen maksullisuuden sijaan kansainvälisen osaamisen jäämiseksi on löydettävä ja luotava positiivisia kannustimia kansainvälisille osaajille, jotta he jäävät Suomeen myös valmistumisen jälkeen. On myös taattava korkeakouluille riittävä rahoitus valtion taholta, jotta se voi pyrkiä kohti jo mainittua koulutustason nostoa. Koulutustason nosto on ensisijaisesti sijoitus valtion tulevaisuuteen. Me sosialidemokraatit emme voi hyväksyä kehitystä, jossa toinen samantasoinen tutkinto olisi maksullinen, kuten Kokoomusopiskelijat ovat esittäneet. Tämän suuntaiset päätökset avaisivat tien kohti koulutuksen maksullisuuden lisääntymistä muissakin perustutkinnoissa. Epävarmuutta ei saa lisätä painetta ensimmäisen koulutuksen ollessa ainoa aidosti maksuton koulutusväylä. Entä jos tutkinnolla ei työllisty? Toistan; nämä hallituksen toimet ovat epäoikeudenmukaista sukupolvipolitiikkaan.