Mielenterveys, jaksaminen ja toimeentulo ovat toisiinsa kietoutuneita ikuisuusaiheita opiskelijaliikkeessä, mutta koronaepidemian aiheuttamat jo yli vuoden jatkuneet poikkeusolot ja korkeakoulujen etäopetus ovat entisestään korostaneet näitä aiheita. Muutos näkyy jo sanavalinnoissakin mielenterveyden haasteiden ja mielenterveysongelmien sijaan puhutaan jo laajasti mielenterveyden kriisistä. Opiskelijoiden ja opiskelijaliikkeen pitkään kasautuneet huoli, väsymys ja turhautuneisuus purkautuivat hallituksen valitettavan epäonnistuneen opiskelijoiden tiedotustilaisuuden jälkeen.
Kokonainen opiskelijaliikkeen sukupolvi on koko opiskelu- ja järjestöuransa ajan nostanut esiin samoja aiheita ja huolia sekä seuranneet vuosikausien leikkauksia koulutukseen ja toimeentuloon. Nykyinen hallitus käänsi suunnan leikkauksista koulutuspanostuksiin, mutta mielenterveys ja toimeentulo jäivät yhä vaatimaan lisäpanostuksia ja sitten tuli korona. Koronakriisin aiheuttaessa opiskelijoille entistä enemmän rasitusta ja haasteita nämä pitkäaikaiset haasteet ovat muodostuneet suoranaiseksi mielenterveyden kriisiksi ja myös opiskelijaliikkeen toimijoiden oma jaksaminen alkaa olla lopuillaan. Tätä vasten opiskelijaliikkeen vahvat reaktiot hallituksen tiedotustilaisuuden jälkeen eivät tulleet kovinkaan isona yllätyksenä.
Opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen reaktiot olivat moninaisia, meemejä, kannanottoja, parodioita, somepostauksia ja toimepidelistoja, mutta viesti oli yhtenäinen ja selkeä “Opiskelijoiden mielenterveys vaatii välittömiä konkreettisia toimia”. Myös SONK oli vaatimassa lähes kaikkien muiden hallituspuolueiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa hallitukselta toimia opiskelijoiden tilanteen parantamiseksi. Konkreettisina vaatimuksina olivat muun muassa opintotuen nostaminen edellisen hallituksen tekemää leikkausta edeltävälle tasolla, opintotukikuukausien määrän nostamista 55 kuukauteen, maksuton psykoterapeutti koulutus, YTHS:n resurssien lisääminen, terapiatakuu sekä Kelan kuntouttavan psykoterapian ehtojen väliaikainen helpottaminen. Vaatimuksissa korostui myös opiskelijoiden toimeentulon parantaminen, sillä toimeentulolla on tutkitustikin merkittävä vaikutus myös mielenterveyteen ja hyvinvointiin laajemmin. Opiskelija- ja nuorisoliikkeen vaikuttamistyö asioiden puolesta on jatkunut, ja jatkuu yhä, aktiivisena ja hallitukselle pyritään luomaan painetta toimien tekemiseksi.
Korona-aika on ollut hyvin hankalaa hyvin monille ihmisryhmille ja elinkeinoelämän aloille, joten hallitukseen kohdistuu erityisen paljon paineita sekä hallituksen sisältä eri puolueista, että ulkopuolelta kansalaisyhteiskunnalta ja elinkeinoelämältä. Samalla puhuttavat myös hallituksen työllisyystavoitteet, ilmastotoimet ja julkisen talouden tila. Hallituksen neuvoteltavana on tänä vuonna myös järjestöjen valtionrahoituksen tulevaisuus Vaalikauden puolivälissä oleva kehysriihi on erityisen haastava koitos hallitukselle. Hallituksen toiminnan keskiössä tulee olla katse tulevaisuuteen ja jälleenrakentamiseen koronan jälkeen, mikä tarkoittaa erityisesti panostuksia koulutukseen ja hyvinvointiin.
Nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointiin panostaminen on mitä parhaimpia ja tärkeimpiä tulevaisuusinvestointeja myös työllisyyden ja julkistalouden kannalta. Opiskelijoiden uupuminen ja loppuun palaminen jo opiskeluaikana on inhimillinen tragedia, mutta myös taloudelle ja yhteiskunnalle suuri menetys.
Lisätietoja:
Ville Kurtti
Puheenjohtaja
+358451129299
ville.kurtti@sonk.fi