Suomen hallitus julkaisi tänään 11.2. tiedotustilaisuudessa joukon uusia työllisyystoimia, joilla Suomen taloutta pyritään sopeuttamaan tulevien vuosien aikana. Paketti sisälsi myös opiskelijoiden kannalta merkittäviä uudistuksia. Suurin uudistus koskee opiskelijoiden tulorajoja, joita hallitus aikoo korottaa merkittävästi. Pysyvä korotus on tervetullut muutos, mutta ei palvele heitä, jotka kantavat huolta toimeentulostaan eniten.
Monille opiskelijoille tulorajojen nosto on tärkeä ja elämänlaatua merkittävästi parantava tekijä. Kelan byrokratia sekä tulorajojen ylityksestä seurannut leikkuri on ollut yleensä armoton ja ne on koettu usein kohtuuttomiksi. Siksi on tärkeää, että uudistuksia opintotuen tulorajojen suhteen tehdään. On myös tärkeää, että työtä voi ja saa tehdä ilman pelkoa kohtuuttomista seurauksista, mikäli kokee, että työntekoon on voimavaroja ja halua.
Työnteolla tai siihen kannustamisella ei kuitenkaan paranneta kaikkien opiskelijoiden tilannetta. Vaikka nuorten ja opiskelijoiden uupumisriski ja mielenterveysongelmat ovat asia, mikä on keskeisessä osassa julkista keskustelua päivittäin, sillä ei tunnu olevan suurtakaan vaikutusta hallituksen päätöksiin. Tuntuu, että hallitus ei halua ottaa ollenkaan huomioon sitä laaja joukkoa opiskelijoita, jotka syystä tai toisesta eivät pysty tai halua työskennellä päätoimisen opiskelun ohella. Opiskelijoiden ja nuorten heikko taloudellinen asema sekä mielenterveysongelmien paisuminen laajamittaiseksi ongelmaksi ei korjaannu pekästään työnteon kannusteita lisäämällä!
Jos hallitus haluaa oikeasti parantaa myös heikoimmassa asemassa olevien opiskelijoiden asemaa, oikea keino olisi opintorahan korotus ja tukikuukausien lisääminen sekä esimerkiksi panostukset konkreettisiin opiskelijoiden mielenterveyttä parantaviin toimiin ja lainapainotteisuuden purkamiseen – ei keskittyminen työnteon kannusteisiin. Valitettavasti tällä hetkellä asia tuntuu kuitenkin olevan päinvastoin.
Lisätietoja:
Timo Keisala
Puheenjohtaja
±358 451129299
timo.keisala@sonk.fi