Opiskelun sanotaan olevan ihmisen elämän parasta aikaa. Lausahdus on viime aikoina saanut hyvin katkeran maun. Jos olet juuri opintosi aloittanut fuksi, olet luultavasti hyvin eri mieltä lausahduksen kanssa. Huoli opiskelijoiden hyvinvoinnista ei ole kuitenkaan pelkästään opiskelijoiden asia, vaan koko suomalaisen hyvinvointivaltion menestyksen edellytys.
COVID-19-pandemia on jatkunut nyt jo yli vuoden verran maailmalla. Suomessa on selvitty verrattain hyvin. Ongelmat eivät kuitenkaan pääty pandemian selättämiseen, sillä kriisillä tulee olemaan pitkäkestoisia vaikutuksia niin taloudelle kuin ihmisillekin. Yhdessä Sipilän hallituksen järkyttävien koulutusleikkausten kanssa viruspandemia luo nykyisille ja tuleville opiskelijoille entistä epätasa-arvoisemman ympäristön, niin työ- kuin opiskelu-uralle. Osalla opiskelijoista on mahdollisuus suorittaa opintoja kesällä, osalla ei. Osa opiskelijoista pystyy suorittamaan pandemia-aikana harjoittelunsa turvallisesti etänä, osa ei. Tärkeässä roolissa ovat myös opiskelijan oma sosiaalinen verkosto, perhepiiri ja verkostot. Nämä tekijät asettavat eri alojen opiskelijat, mutta myös samalla alalla opiskelevat eriarvoiseen asemaan.
Nyt opiskelijat ovat joutuneet osittain pandemian ja osittain koulutusleikkausten takia ottamaan enempää lainaa kuin ikinä aiemmin. Opiskelu on opiskelijalle investointi tulevaisuuteen, mutta nyt tähän investointiin on yhä harvemmilla varaa tarttua. Lainapainotteisuus karkottaa osan opiskelijoista päätoimisen työnteon tai pahimmillaan syrjäytymisvaaran piiriin.
Epävarmoina aikoina varmuutta haetaan tutusta ympäristöstä, joka ei kaikilla opiskelijoilla ole akateeminen ympäristö jo muutenkin stressaavassa kriisitilanteessa. Pandemia on lisännyt opiskelijoiden uupumusta ja laskenut opiskelumotivaatiota. Suomen hallitus on tehnyt helpottavia toimenpiteitä, kuten 6 miljoonan euron korona-avustuksen, mutta toimenpiteet eivät ole läheskään riittäviä ongelman vakavuuteen nähden. Tässä tilanteessa tärkeintä on huolehtia mielenterveyspalvelut ja opintojen tuki kuntoon, lisätä opintotukikuukausia, nostaa opintorahan tasoa radikaalisti sekä madaltaa opintotuen opintopisterajoja. Tavoitteet kuulostavat suurilta, mutta niin ovat haasteetkin. Täytyy muistaa, että kyseessä on ensimmäinen kansainvälinen pandemia 50 vuoteen. Isot ongelmat vaativat isoja ratkaisuja.
Nykyisillä ja kesän kunnallisvaalien jälkeen muodostettavilla kunnan- ja kaupunginvaltuustojen on pidettävä huoli, että pandemia-aikana pidetään kiinni koulutuksen rahoituksesta ja tasa-arvoisuudesta. Tällä hetkellä lähiopetuksen määrä vaihtelee epidemian vaiheiden mukaan. Pahimmillaan jotkut kunnat ovat turvautuneet opetushenkilöstön lomautuksiin säästötoimina. Monissa kunnissa kehno talouskehitys uhkaa realisoitua säästöinä opetuksesta. Pieni helpotus kunnan taseeseen nyt tulee kuitenkin realisoitumaan osaamisvajeena tulevaisuudessa. Opetustoimen leikkaukset ja lomautukset ovat pandemian aikana edesvastuutonta politiikkaa – ”juustohöylä” on laiskan poliitikon ratkaisu taseen kaunisteluun. Koulutuksesta säästäminen on, erityisesti näinä aikoina, säästämistä tasa-arvosta, inhimillisyydestä ja tuottavuudesta.
Pandemialla on myös välittömiä vaikutuksia kerrannaisvaikutusten sijaan. Esimerkiksi bruttokansantuote laski viime vuonna 2,8 prosenttia. Pidemmän aikavälin kasvuun päästään vain parantamalla tuottavuutta. Suomi elää osaamisestaan, eikä nykyisenlainen hyvinvointivaltio kykene toimimaan ilman yhä osaavampaa ja täten tuottavampaa työvoimaa. Investoiminen koulutukseen on keskeinen keino tuottavuuden parantamisessa. Kunnissa muodostetaan perusta osaamiselle varhaiskasvatuksen, perusasteen ja toisen asteen koulutuksen muodossa. Perustan ei saa antaa murentua. Meillä ehdokkailla ja äänestäjillä on velvollisuus huolehtia paitsi omamme, myös tulevaisuuden työntekijöiden ja äänestäjien hyvinvoinnista.
Korjausvelasta puhutaan yleensä rakentamisessa silloin, kun ennakoivan kunnossapidon sijaan tehdään vain kiireellisiä hätäkorjauksia. Velka tarkoittaa summaa, joka olisi panostettava, jotta rakennus olisi käytön kannalta hyvässä kunnossa. Korjausvelka tarkoittaa siis rapistumista. Kansakunnan koulutusta ja osaamista ei voi paikata viime hetken hätäinvestoinneilla.
Ei jätetä osaamiseemme korjausvelkaa – pidetään huoli opiskelijoista!
Topi Kytölehto
Kuntavaaliehdokas
Jyväskylä
Lähteet:
https://ourworldindata.org/covid-deaths
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4515956/Hallitus+leikkasi+koulutuksesta+yli+690+miljoonaa++eduskuntavaaleissa+puolueet+haluavat+taas+nayttaytya+koulutuksen+puolustajina
https://yle.fi/uutiset/3-11834171
https://yle.fi/uutiset/3-11743653
https://minedu.fi/-/korona-avustuksilla-vahvistetaan-korkeakouluopiskelijoiden-hyvinvointia-ja-ohjausta
http://www.stat.fi/ajk/koronavirus/koronavirus-ajankohtaista-tilastotietoa/miten-vaikutukset-nakyvat-tilastoissa/talouden-tilannekuva
https://vm.fi/documents/10623/456829/tuottavuus+2019/c54e049a-3353-0f27-fd3a-3b11ad1b84d3/tuottavuus+2019.pdf?version=1.0
https://www.kotitalolehti.fi/sanakirja/sanakirja-korjausvelka/