Ajankohtaista, Etusivu, Kannanotot

Kaikille saavutettava ja yhdenvertainen korkeakoulutus vaatii tekoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi 15.6.2021 ”Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua”-nimisen julkaisun, jossa käsitellään suomalaista korkeakoulutusta sekä sen yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu on osa Marinin hallituksen visioita, jossa korkeakoulutuksesta pyritään tekemään kaikille tasa-arvoisempaa.

Koulutus on ollut ja on edelleen Suomessa, tärkeä yhteiskunnassa tapahtuvan sosiaalisen nousun väline. Koulutustason nostaminen on tehokas tapa vähentää syrjäytymistä ja aikuisiän sosiaalista huono-osaisuutta. Siksi on erityisen tärkeää, että korkeakoulutuksen saavutettavuuteen, sekä yhdenvertaisuuteen kiinnitetään laajasti huomiota.

Suomalaisten koulutustasoon vaikuttavat useat erilaiset tekijät. Perhetausta, koulutuksen alueellinen saavutettavuus, yksilön henkilökohtaiset ominaisuudet sekä esimerkiksi sukupuoli. Perhetausta vaikuttaa varsinkin korkeakoulututkinnon suorittamiseen hyväksytysti. Aloittavista korkeakouluopiskelijoista (18–24-vuotiaat) vain 29 % on korkeakouluttamattomien vanhempien lapsia, vaikka koko väestöstä korkeakouluttamattomien vanhempien lapsia on 46 % (OECD 2018, Nori ym. 2021). Korkeakoulututkinnon suorittaminen on siis varsin periytyvää. Jotta korkeakoulutuksen periytyvyydestä päästään tulevaisuudessa eroon, työläistaustaisille opiskelijoille ja korkeakouluttamattomien vanhempien lapsille tulee tarjota resursseja, apua ja tukea varsinkin koulupolun nivelkohdissa. Myös ammatillisen koulutuksen arvostusta pitää nostaa.

Perhetaustan lisäksi tärkeä koulutuksen tasa-arvotekijä on koulutuksen alueellinen saavutettavuus. Suomessa toimii 22 ammattikorkeakoulua ja 13 yliopistoa. Näissä korkeakouluissa opiskelee yhteensä noin 300 000 suomalaista. On tärkeää, että Suomessa tarjotaan laadukasta korkeakouluopetusta ympäri Suomea. Laadukkaan kouluverkon ylläpitäminen vaatii jatkossakin panostuksia korkeakoulujen resursseihin. Lisäksi on tärkeää, että koulujen tieteellinen taso, sekä opetuksen laatu ei pääse eri korkeakoulujen välillä kasvamaan liian suureksi.

Vaikka Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana, on silti todettava, että myös sukupuolella on edelleen merkitystä koulutuksessa ja laajemmin opinnoissa. Julkisessa keskustelussa on viime aikoina usein puhuttu varsinkin poikien heikentyneistä oppimistuloksista, sekä laajemmin Pisa-tutkimusten huonontuneista tuloksista. Naisten ja miesten väliset oppimiserot tulevat esille myös korkeakouluissa. Suomessa noin puolet (50%) nuorista naisista ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon. Nuorista miehistä tutkinnon suorittaneita on vain 34% (OECD 2020, Nori ym. 2021). Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoista naisiksi sukupuoleltaan rekisteröityneitä on 53% ja miehiä loput eli 47 %.Lisäksi koulutusalat ovat molemmilla korkeakoulusektoreilla varsin sukupuolittuneita. 

Sukupuolten välisillä oppimiseroilla on merkitystä koulutuksen saavutettavuuden kannalta, sillä poikien mahdollisuudet toisen asteen koulutukseen ja edelleen korkeakoulutukseen ovat rajatummat heikkojen oppimistulosten takia. Etenkin puutteellinen lukutaito on iso ongelma. Poikien oppimistulosten parantumiseen tarvitaan riittäviä koulutuspanostuksia, sekä tukea oppimiseen jo ennen korkeakoulutukseen hakeutumista. Yksi lisälääke voisi olla myös kulttuurinmuutos miesten opiskelukäsityksissä.

Jotta Suomessa saadaan aikaan aidosti saavutettava ja yhdenvertainen koulutus, tarvitaan lakiuudistuksia, joilla korkeakouluja velvoitetaan keskittymään tarjotun koulutuksen yhdenvertaisuuteen ja opetuksen tasa-arvoon. Korkeakoulujen tulee laatia omat saavutettavuussuunnitelmansa, lisäksi korkeakoulujen tulee edistää yhdenvertaisuutta aktiivisesti osana niiden omia strategioita. Myös opiskelijavalintaa tulee kehittää suuntaan, jossa opiskelijoilla on yhdenvertainen ja tasa-arvoinen mahdollisuus korkeakoulupaikkaan. Korkeakoulutuksen saavutettavuuden ja tasa-arvon tulee olla osa korkeakoulujen tulosohjausta, sekä koulutuksen laadun arviointia. Korkeakoulujen henkilökuntaa ja opiskelijoita tulee myös osallistaa ja heidän osaamistaan tulee kehittää, jotta yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuu myös korkeakoulujen opiskeluympäristössä.

Lisätietoja:

Timo Keisala
Liittohallituksen jäsen
timo.keisala@gmail.com
040 5408054