Ja taas sitä mennään! Nimittäin alamäkeen koulutuksen panostusten suhteen.
Hallitusohjelmassa mainittujen perusopetukseen kohdistettavista lisä-miljoonista huolimatta
koulutuksen kentällä puhutaan erityissuojelu-lupauksen pettäneen. Hallitus kuvaa
taloudellisten leikkausten olevan pakollisia ja etteivät ne kohdistu suomalaisen koulutuksen
ytimeen, eli peruskouluun. Tämä väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä kuntien
valtionosuuksien indeksileikkaukset tulevat väistämättä kohdistumaan myös kuntien
suurimpaan vastuualueeseen, eli koulutukseen. Toteutuessaan hallitusohjelman linjaukset
pahentavat entisestään suomalaista osaaja pulaa ja heikentämään opiskelijoiden ja erityisesti
alanvaihtajien asemaa aikuiskoulutustuen lakkauttamisen ja vapaan sivistyksen rahoituksen
merkittävän vähentämisen myötä. Myös korkeakoulujen tutkimuksen riippumattomuus voi
heiketä, kun korkeakoulujen rahoitukseen halutaan ohjata entistä enemmän yksityistä rahaa.
Myös opetuksen ja opiskelun laatuun sekä opiskelijoiden ja opetushenkilöstön jaksamiseen
liittyvät seikat huolettavat, kun korkeakoulujen rahoituksesta puhuttaessa hallitus haluaa
”parantaa korkeakoulujen kannustimia varmistaa, että opiskelijat valmistuvat tavoiteajassa.”
Opiskelijan näkökulmasta tämä kuulostaa talouden sanelemalta tehostamiselta, jonka
seurauksena laaja-alaisen osaamisen hankkiminen hankaloituu entisestään.
Suomeen tarvitaan seuraavan vuosikymmenen aikana puolimiljoonaa työntekijää ja tätä lovea
ei paikata omalla väestöllä vaan tarvitaan lisää muualta tulevia osaajia. Miten tähän vastaa
oikeistohallitus? Hallitusohjelmassa on ainakin kaksi ulkomailta Suomeen saapuvien
ammattilaisten tuloa ja Suomeen jäämistä hankaloittavaa tekijää. Ensimmäinen on EU-ja ETA-
maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen muuttaminen täyskatteellisiiksi,
eli opiskelijan on maksettava kaikki opiskelusta korkeakoululle koituvat kulut täysimääräisinä.
Toisena tekijänä on oleskeluluvan kriteerien kiristäminen työssäkäynninvelvoitteella ja maassa
oleskeluun oikeuttavan työttömyysajan lyhentämisellä. Ulkomaisten opiskelijoiden kohdalla
Suomi ei näyttäydy yleisestikään houkuttelevana kohteena sääolojensa ja korkeiden
elinkustannusten vuoksi. Vetovoimaa myös vähentää viimeaikainen uutisointi siitä, että
Suomen yliopistojen sijoittuminen kansainvälisellä parhaiden korkeakoulujen listalla on
heikentynyt. On vaikea nähdä, että nämä hallituksen ennalta asettamat entistä tiukemmat
rajoitukset toisivat minkäänlaista helpotusta osaaja pulaan. Miten houkuttelevalta itsestäsi
tuntuisi rakentaa elämä maahan, jossa oikeus asua ja elää voi raueta kolmessa kuukaudessa, jos
menettää työnsä ”perustellusta syystä”? Jotta tämän suuntaisia vaatimuksia voisi pitää millään
tavalla realistisina, Suomalaisen työelämän on toteutettava laaja toimintakulttuurin ja
asenteiden muutos, sillä ulkomaalaistaustaisten henkilöiden on edelleen todella vaikeaa löytää
koulutustaan vastaavaa ja yhteisöllisesti moninaisuutta huomioivaa työpaikkaa.
Juuri nyt on oikea hetki pohtia oman puolueemme painotuksia koulutuksen osalta.
Sosialidemokraattinen puolue on ollut edistämässä suomalaisen yhteiskunnan sivistyspolitiikkaa
koko olemassaolonsa ajan. Meille tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat ydinarvojamme, jotka
ulottuvat kaikille elämän osa-alueille. Nykyinen peruskoulu ja oppivelvollisuuden laajentuminen
ovat tämän pitkäjänteisen arvopohjaisen työn hedelmiä. Meille on aina ollut tärkeää, että jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua ja sivistää itseään riippumatta
kulttuurisesta, taloudellisesta tai sosiaalisesta taustasta.
Koulutuksen on peruskoulussa ja toisella asteella; niin lukiossa kuin ammatillisessa
koulutuksessa, voitava antaa oppilaille ja opiskelijoille riittävät eväät aktiiviseen
kansalaisuuteen ja jatko-opintoihin. Opinnoissa nuoria kuormittaa paine menestyä
ylioppilaskirjoituksissa toivotun korkeakouluopiskelupaikan saavuttamiseksi. Uudet 2025
voimaan tulevat ylioppilastutkintoarvosanojen korkeakouluvalintojen pisteytykset ovat jo
parannusta nykyiseen korkeakouluihin valittavien arviointiin, mutta miksi me sosialidemokraatit
jäisimme tässä asiassa kiinni yli sata vuotta sitten käyttöön otettuun arviointi malliin? Onko
nostalgia ja mahdollinen ylemmyyden tunne, joka syntyy omasta kyvystä selvitä kirjoituksista
riittävä peruste jäädä kiinni vanhaan? Meillä on aitona vaihtoehtona kehittää lukion arviointia
paremmin yleissivistystä tukevaksi. Samalla on pohdittava, miten turvataan riittävän laadukas ja
kattava yleissivistävä osaaminen ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville, jotta siirtyminen
jatko-opintoihin olisi yhtä luontevaa kuin lukio-opinnot suorittaneilla.
Mielestäni on myös kohtuutonta vaatia yläkoulunsa juuri päättäneen nuoren osaavan valita
kerralla omalle tulevaisuudelleen sopivan koulutussuunnan opintosuunnitelmaa ensi kertaa
tehdessään. Meidän nuoremmillakin sukupolvillamme on oltava mahdollisuus valita ja vaihtaa
opintojen suuntaa tai painotusta ilman taloudellisen kuormituksen pelkoa, jos valinta ei olekaan
osunut kerrasta oikeaan. Tällä viittaan valtionvarainministeriön ehdotuksiin siitä, että toinen
samantasoinen korkekakoulututkinto olisi maksullinen. Saman suuntaisia ideoita on tuotu esiin
yliopistoissa, kun on ehdotettu toisen sivuaineen asettamisesta maksulliseksi. Opiskelijat ovat jo
nyt jyrkästi nousseen korkotason vuoksi tippuneet velkakuoppaan. Muistutan, että
opiskelijoihin kuuluvat enenemässä määrin myös täydennyskoulutettavat, alanvaihtajat ja
aikuiskoulutettavat, joiden opiskeluaikaisen toimeentulon turvaaminen on usein myös
perheiden toimeentulon takaamista. Meidän on sosialidemokraatteina varmistettava, että
tämän kaltainen; eriarvoistava koulutuspolitiikka, ei saa vahvempaa jalansijaa Suomessa.
Mitä me voimme tehdä oppositiosta käsin? Kuten tähänkin asti me teemme omien arvojemme
mukaista politiikkaa ja käännettävä ihmisten huomio oikeistohallituksen epäoikeudenmukaisiin
päätöksiin, jotta ne eivät jää huomaamatta. Meidän on Sosialidemokraattisena puolueena
edelleen edistettävä tiukasti yhdenvertaista koulutuspolitiikkaa, jossa osaaminen ja tahto
kehittää itseään eivät hiivu talouden sanelemiin esteisiin. Puoluekokouksessa meidän on
pohdittava ylioppilaskirjoitusten yhteiskunnallisesti tärkeää asemaa
kehittämismahdollisuuksien kautta, kaiken ikäisten opiskelijoiden ja oppilaiden toimeentuloa
sekä puolustamme maksutonta koulutusta kaikille.
Mari van den Berg
Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK ry:n puheenjohtaja