Vapaasta sivistystyöstä leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa tarvittavia leikkauksia mietittäessä.
Hallituksen muodostajana toimiva Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo painotti useaan otteeseen ennen huhtikuussa käytyjä eduskuntavaaleja koulutuksen olevan erityissuojelussa, eikä siitä leikkattaisi massiivista julkisen talouden sopeuttamista toteutettaessa. STT:n tietojen (23.5.) mukaan kuitenkin kansanopistojen, kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja muiden vastaavien oppilaitosten rahoitukseen kaavaillaan suuria leikkauksia, jotka STT:n mukaan hallitusneuvotteluissa ovat olleet kokoluokaltaan vähintää 20 miljoonaa ja enintään 70 miljoonaa euroa.
Jos STT:n tiedot pitävät paikkansa, on hallituksen muodostajana toimiva Orpo siis jälleen päättänyt rikkoa koulutus lupauksensa ja tällä kertaa jo ennenkuin edes hallitusta on virallisesti muodostettu.
Suunnitellut massiiviset leikkaukset vapaan sivistystyön rahoitukseen vaikuttaisi merkittävästi vapaan sivistystyön toimintaedellytyksiin, jolloin pahimmillaan moni vapaan sivistystyön oppilaitos joutuisi supistamaan toimintaansa merkittävästi tai pahimmassa tapauksessa lopettamaan toimintansa kokonaan. Tästä seuraisi merkittäviä haasteita muun muassa tulevan hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiselle. Tarjotaanhan useissa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ammatillista täydennyskoulutusta sekä opetetaan arjessa ja työelämässä tarvittavia perustaitoja, jotka mahdollistavat monelle ammatillisen osaamisen kehittämisen työuran aikana sekä jopa parhaimmassa tapauksessa uran vaihtamisen, jos sellainen tilanne eteen tulee. Lisäksi vapaa sivistystyö on äärimmäisen tärkeä matalan kynnyksen väylä monille kohti korkeakoulututkintoa.
Onko siis Orpon mielestä vapaan sivistystyön järjestämä monille tärkeä ja jopa ainoa tapa kouluttautua ja kehittää ammatillista osaamista vähemmän arvokasta kuin toisen asteen saati korkeakoulujen järjestämä koulutus?
Huolta herättää myös Säätytalolta kantautuvat tiedot siitä, että hallitusneuvotteluissa neuvottelijat ovat pyytäneet selvittämään EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden maksujen rajua korotusta, muuttamalla lukukausimaksut täysikatteiseksi. Tämä OKM:n arvion mukaan saattaisi vähentää EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrää noin 43 prosentilla. Tähän tuleva hallitus on valmis tilanteessa, jossa kasvavan työvoimapulan takia täytyisi pyrkiä aivan toiseen.
Leikkaamalla koulutuksesta, leikataan takuuvarmasti tulevaisuuden kasvusta. Ja se jos jokin on äärimmäisen lyhytnäköistä politiikkaa tilanteessa, jossa Suomessa on huutava työvoimapula, jonka takia tarvitaan yhä enemmän osaavaa työvoimaa. Tulevan hallituksen pitäisi keskittyä siihen, kuinka väestön koulutustasoa saataisiin nostettua eikä siihen kuinka vapaan sivistystyön toimintaedellytykset tuhotaan samalla luoden uusia esteitä koulutustason nostolle. Nyt ei ole aika lyhytnäköiselle politiikalle ja päätöksille joilla ammutaan vain itseämme jalkaan, vaan pitkäjänteiselle ja kestävästi toteutettavalle politiikalle.
Orpon valitsema linja pettää jälleen koulutus lupauksensa jo ennen kuin hallitusta on edes virallisesti muodostettu, herättää huolen siitä, mitä muut lupaukset Orpo on valmis rikkomaan saadakseen hallituksen sekä 6 miljardin sopeutus listan kasaan. Joustaako Orpo seuraavaksi teollisuudellekin tärkeästä hiilineutraalisuus tavoitteesta tai marssiiko Orpo Perussuomalaisten tahtiin ja Suomen tarvitsemaa maahanmuuttoa rajoitetaan merkittävästi, vai joutaako seuraavaksi romukoppaan perus- ja ihmisoikeudet?
Lassi Hakonen
Demariopiskelijoiden varapuheenjohtaja