Koulutuspanostuksilla kestävää ja vahvaa talouskasvua

Nyt on aika panostaa koulutukseen ja tutkimukseen. Koulutuksella, tutkimuksella ja innovaatioilla voidaan rakentaa kestävämpää ja vahvempaa talouskasvua sekä uusia vihreitä työpaikkoja. Vain investoimalla koulutukseen voimme rakentaa uudenlaisen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän pohjoismaisen hyvinvointivaltion.

Valtiovarainministeriön maanantaina 8.2.2021 julkaisemassa “Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa” -raportissa nostettiin esiin myös koulutus osana talouskasvun pohjaa. Tärkeää talouskasvun tavoittelussa on myös, että kasvu on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Emme voi enää rakentaa tulevaisuutta talouskasvulle, joka perustuu jatkuvasti kasvavalle luonnonvarojen hyväksikäytölle ja kulutukselle ja luo taloudellista eriarvoisuutta. Kestävämmän kasvun rakentamisessa keskeisessä osassa on koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen.

Koulutukseen tehtävät panostukset tarkoittavat muun muassa koulutustason nostoa, oppilaiden ja opiskelijoiden tuen parantamista, koulutuksen tasa-arvon edistämistä, opiskelijoiden hyvinvoinnin ja toimeentulon parantamista, jatkuvan oppimisen mahdollistamista kaikille sekä kansainvälisiä osaajia paremmin houkuttelemalla.

Osaajapulaan tulee vastata kahdella eri tavalla nostamalla koulutustasoa sekä houkuttelemalla enemmän kansainvälisiä osaajia tulemaan ja jäämään Suomeen. Koulutustason nostaminen vaatii korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä ja nykyisen hakijasuman purkamista. Aloituspaikkoja lisättäessä tulee korkeakouluille taata riittävät resurssit, jotta opetuksen laatu ei kärsi sekä kohdentaa uudet aloituspaikat erityisesti eniten työntekijöitä tarvitseville aloille. Kansainvälisten osaajien parempi houkutteleminen ja hakijoiden joukon laajentaminen taas tarkoittaa muun muassa lukukausimaksuista luopumista, oleskeluluvan saamisen helpottamista ja oleskeluluvan myöntämistä työoikeudella automaattisesti valmistuneille, jotka haluavat jäädä Suomeen.

Koulutukseen panostaminen tarkoittaa myös opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämistä. Koronakriisi on nostanut entistä vahvemmin näkyviin opiskelijoiden ja nuorten mielenterveysongelmat ja uupumisen, joten niihin ja niiden juurisyihin puuttuminen on vielä tärkeämpää kuin ennen. Opiskelijoiden ja nuorten tukeminen tarkoittaa muun muassa lisäresursseja mielenterveyspalveluihin, opiskelijoiden toimeentulon parantamista sekä opinto-ohjauksen ja tuen lisäämistä kaikilla koulutusasteilla. Nuorten uuvuttaminen jo opiskeluaikana ei hyödytä ketään, minkä takia tukeen ja toimeentuloon panostamalla saamme parempia tuloksia kuin jatkuvalla painostamisella ja opintotuen kiristyksillä.

Tämän lisäksi jatkuvan oppimisen ja uudelleenkouluttautumisen merkitys on kasvanut merkittävästi ja tulee kasvamaan entisestään. Jokaisella tulee olla oikeus ja mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan ja tarvittaessa kouluttautumaan uudestaan pysyäkseen mukana työelämässä ja kehittääkseen itseään. Tässä tärkeässä osassa ovat erilaiset pienemmät opintokokonaisuudet, joilla omaa osaamista voi täydentää ja laajentaa ilman uuden tutkinnon suorittamista. Yhtenä keino mahdollistaa jatkuva oppiminen ja itsensä kehittäminen mahdollisimman monelle sekä helpottaa osaamispulaa on useiden Akavan jäsenliittojen esittämä osaamistili.

Koulutus, tutkimus ja innovaatiot ovat avaimia tulevaisuuden kasvun ja hyvinvointivaltion rakentamiseen. Niiden avulla ja niihin panostamalla voimme luoda kasvua, joka on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. Koulutukseen ja ihmisiin investointi on parasta investointia tulevaisuuteen.

 

Lisätietoja:
Ville Kurtti
Puheenjohtaja
ville.kurtti@sonk.fi
0441129299