Korkeakouluopiskelijoiden palkattomat harjoittelut tulee jättää historiaan. Näin ajatellaan myös Euroopan parlamentissa. Parlamentaarikot äänestivät kesäkuussa aloitteen puolesta, jossa vaaditaan, että harjoitteluilla olisi vähimmäisstandartit. Korkeakoulujen harjoittelujaksoilla tulee jatkossa olemaan säännöt harjoitteluiden kestoon, palkkaukseen ja sosiaaliturvaan liittyen. Euroopan parlamentti on myös toistuvasti tuominnut palkattomat harjoittelut yhtenä nuorten hyväksikäytön muotona.
Palkattomia harjoitteluita on sekä yliopistossa että ammattikorkeakouluissa, mutta ne kasaantuvat erityisesti ammattikorkeakouluihin. Palkattomat harjoittelut näkyvät myös erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, sillä liiketalouden ja tekniikan alan korkeakouluharjoittelut ovat useimmiten palkallisia. Yliopiston puolella muun muassa opettajankoulutuksessa palkallisen harjoittelun löytäminen on tällä hetkellä erittäin haastavaa. Vertailuna, tradenomiksi ja insinööriksi opiskelevilla 50-70 prosenttia saa palkkaa harjoitteluista, kun taas sosiaali- ja terveysalalla vastaava luku on vain noin kolme prosenttia.
Palkattomat harjoittelut vaikuttavat opiskelijoiden taloudelliseen tilanteeseen, mielenterveyteen, jaksamiseen ja opintojen etenemiseen. Mielestämme on väärin, että opiskelija joutuu pahimmassa tapauksessa paikkaamaan taloudellista tilannettaan ylimääräisellä työsuhteella. Emme halua elää Suomessa, jossa alan valinta, tuuri ja yksilölliset lähtökohdat luovat eriarvoisuutta opiskelijoiden välillä.
Demariopiskelijoiden periaateohjelman mukaan opiskelijan tulee saada harjoittelustaan kohtuullinen rahallinen korvaus. Korostamme puoluekokouksessa, että opiskelijoilla tulee olla harjoittelun aikana riittävä toimeentulo, jolla katetaan elämisen kustannukset. Harjoitteluiden aikaisen toimeentulon takaaminen kaikille luo tasa-arvoisemman opiskelijaelämän.
Iris Nordman